browser icon
You are using an insecure version of your web browser. Please update your browser!
Using an outdated browser makes your computer unsafe. For a safer, faster, more enjoyable user experience, please update your browser today or try a newer browser.

Keinuhistoriaa

Keinutuolit | Keinuhistoriaa


Arvokkaalla puusepäntyöllä pitkät perinteet, 165 vuotta keinutuolien valmistusta Nakkilassa

Perimätiedon mukaan Nakkilalaisen keinutuolin historia on vanha ja keinutuolin esikuvana pidetään Bostonilaista keinutuolia, joka kulkeutui Suomeen merenkulkijoiden mukana ja jota paikalliset puusepät käyttivät mallina. Näihin aikoihin Närpiö ja Turku kävivät kauppaa keskenään ja niinpä Turun torille ilmaantui Närpiöstä tuotu bostonilaismallista keinutuolia esikuvana käytetty suomalainen keinutuoli. Otaksuttavasti sen toi Nakkilaan hovioikeuden asessori, laamanni Karl Erik Avellan (1794-1885) vaimonsa Klaaran os. Federley myötäjäisinä Sundin pitäjästä Villilän kartanoon. Keinutuolia pidettiin pitkän aikaa Ahvenanmaalaisena keinutuolina.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 165 vuotta ensimmäisen nakkilalaisen, myyntiin toimitetun keinutuolin valmistuksesta. Keinun valmisti Tattarassa asunut Villilän kartanon torppari ja taitava puuseppä Kustaa Fagerlund vuonna 1850, pitkillä jalaksilla ja koristeellisilla poikittaisilla selkänojan puilla. Nakkilan keinutuolin mallisia pitkäjalkaisia tuoleja lienee valmistettu 1850-luvun lopulta lähtien muuallakin Kokemäenjoen seudulla mm. Punkalaitumella. Myös Urjalassa tiedetään tämän mallisia keinutuoleja valmistetun. Urjalan tyypin luojina pidetään Rikhard Hartmania (1818-1860) ja Jooseppi  Lundeqvistiä. Tälle tunnusomaista ovat sorvatut osat  joita nakkilalaisessa ei ole ollenkaan. Tiedot  on kerännyt Kari-Pekka Kankeri edesmenneen kunnallisneuvos Eero Peren muistiinpanoista  ja Satakunnan museosta amanuenssi Jouko Rädyn esitelmätilaisuudesta.

Nakkilalaismallisten keinutuolien valmistajat kautta aikojen:

  • Kustaa Fagerlund (s.13.02.1804) Tattaran kylästä. Hän aloitti keinutuolien valmistuksen myyntiä varten vuoden 1850 aikoihin.
  • Iisakki Tyni (Fagerlund) (s.07.01.1833 k.14.01.1895) Kustaa Fagerlundin poika, teki joitakin pinnaselkäisiä keinutuoleja
  • Juho Wahlström (s.28.08.1836 k.15.05.1924)  saatuaan opin Iisakki Tyniltä (Fagerlund) v.1910-1915 teki ammattimaisesti nykyisenmallista keinutuolia.

Juho Wahlströmillä oli kolme poikaa.

  • Johan Erlan Walfrid (s.1865), vanhin veljeksistä otti myöhemmin sukunimekseen Salmi ja muutti v.1891 Kokemäelle, jossa jatkoi työtään keinutuolipuuseppänä vuoteen 1918.
  • Johan Evald Hjalmar (Jalmari Laaksonen) (s.19.10.1867 k.20.12.1936) Hän otti sukunimekseen Laaksonen ja rakensi avioiduttuaan torpan perheelleen sadan metrin etäisyydelle isänsä mökistä. Saatuaan opin isältään myös hän suoritti elämäntyönsä keinutuolipuuseppänä ja kuoli arvostettuna mestarina.
  • Frans Edvard (s.02.10.1875 k.14.06.1950) Jäi avioiduttuaan asumaan ja jatkamaan keinutuolityötä isänsä kanssa. Hän oli pojista ainoa joka oli hankkinut puutyökoulutusta myös kodin ulkopuolelta ja teki keinutuoleja kuolemaansa asti. Hänen keinutuolejaan toimitettiin myös Yhdysvaltojen presidenteille Hooverille ja Rooseveltille kunnallisneuvos Kyllikki Pohjalan toimesta.  Edvard oli kädentaitojensa lisäksi kunnallinen vaikuttaja. Hänestä tuli Nakkilan kunnanvaltuuston jäsen ja sihteeri vuonna 1922. Tässä tehtävässä hän palveli kuntaansa arvostettuna luottamusmiehenä vuonna 1941 alkaneen istuntokautensa loppuun asti. Hän oli myös Nakkilan työväenyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja (1907-1910). Wahlströmin keinutuolien maine kasvoi ympäri Suomea ja se tunnettiinkin pitkään lähinnä ”wahlströmmiläisinä”.
  • Edvard Mäkinen (s.23.01.1879 k.28.01.1951) Kukonharjan kylästä. Opin Mäkinen sai Wahlströmin veljeksiltä. Mäkinen teki keinutuoleja v.1920-1927. Tällöin keinutuolien valmistus sai tehdasmaisia piirteitä  kun otettiin käyttöön vannesaha ja oikohöylä. Harjoittelijoiksi tulivat Olavi Koivisto sekä naapurin pojat Niilo ja Uuno Laine. Pojat olivat opissa Mäkisellä v.1925-1927.
  • Olavi Koivisto (s.16.04.1909 k.02.08.1959) Pian opin saatuaan Olavi Koivisto teki keinutuoleja ammattimaisesti kuolemaansa asti, jonka työtä jatkoivat naapurinpojat serkukset Allan ja Matti Kankeri. He olivat saaneet opin keinutuolin saloihin poikettuaan useasti Olavin verstaalla.
  • Matti Kankeri (s.17.02.1930-k.29.6.2015) Matti peri aikoinaan Olavi Koivistolta keinutuoliopin ja Edvard Wahlströmin keinutuolisabloonat Olavin kuoltua ja jatkoi näin Koiviston verstaassa tämän työtä yhdessä Allanin kanssa. Omaan verstaaseen Matti siirtyi v.1963 ja Allan siirtyi muihin puualan töihin. Matti jatkoi ammattimaista keinutuolintekoa v.1995 asti ja tämän jälkeen harrastaen vuosituhannen vaihteeseen. Matti oli myös innokas hankkimaan erillaisia tunnustuksia ja kunniamainintoja kädentaitotapahtumista ja näyttelyistä Nakkilalaiselle keinutuolille.
  • Niilo Laine (s.05.07.1901 k.22.09.1979) Niilo teki ensimmäiset tuolit oppipoikana v.1925-1927. Hän kokeili muita ammatteja tehden keinutuolejakin silloin tällöin ja ammattimaisen keinutuolienvalmistuksen hän aloitti v.1941 ja teki niitä vuoteen 1977 asti. Teollisuusministeriö myönsi hänelle keinutuolimestarikirjan v.1949. Niilon pojat Eetu ja Heikki tulevat jatkamaan isänsä jalanjälkiä.
  • Uuno Laine (s.27.03.1908 k.02.08.1985) Samoin kuin Niilo veljensäkin hän teki ensimmäiset keinutuolinsa v.1925-1927 siirtyen kuitenkin muihin ammatteihin, todeten jonkin ajankuluttua puusepän ammatin olevan sopivin. Ammattimaisesti keinutuoleja hän teki vuodesta 1950 alkaen kuolemaansa asti. Keinutuolimestarin arvon hän sai v.1968 Satakunnan käsiteollisuusyhdistyksen kautta.
  • Heikki Laine (s.14.05.1949) Heikki jatkaa isänsä ammattia ja yritys siirtyy isältä 1970-luvun puolivälissä. Ammatikseen hän teki keinutuoleja yli kaksi vuosikymmentä siirtyen sitten muihin töihin 90-luvun alussa. Puuseppämestarin arvon hän sai v.1968. Oppinsa hän sai Niilo isältä.
  • Eetu Laine (s.19.03.1946 k.4.3.2012) Hän ryhtyi veljensä Heikin kanssa tekemään keinutuoleja.
  • Kari-Pekka Kankeri (s.22.12.1956) Perusti oman yrityksen  v.1982 ja alkuvuosien artikkeleihin kuului Nakkilalaiset matkamuistot ja keinutuolien teon hän aloitti v.1989 . Innostuksen tuolien valmistamiseen hän sai jo lapsuudessaan poikettuaan Olavi Koiviston  ja setänsä Matti Kankerin verstailla. Puusepän ammattitaidon hän hankki ammattikoulusta ja myöhemmin suoritti myös ammattitutkinnon v.1994. Keinutuolien maine on kiirinyt ympäri maailmaa ja tuoleja löytyy eri valtioiden päämiehiltä sekä muilta merkkihenkilöiltä.

Keinutuolien maine on kiirinyt ympäri maailmaa ja tuoleja löytyy eri valtioiden päämiehiltä sekä muilta merkkihenkilöiltä. Keinutuoli on saanut useita tunnustuksia vuosien saatossa huomattavimpana v.1971 valtion taideteollisuuspalkinto. Keinutuoleja valmistetaan tänä päivänä vanhan perinteen mukaisesti käsityönä. Tuotannosta vastaa tällä hetkellä Kari-Pekka Kankeri. Aikoinaan puusepät kävivät taloissa talvisaikaan tekemässä puutöitä mm. astioita, kärrynpyöriä ja keinutuolejakin. Nakkilassakin moni puuseppä teki keinutuoleja 1900-luvun alkupuolella  Kustaa Viren, Kalle Jaakkola , Edvard Nieminen ja jopa vuorineuvos Tauno Matomäki kouluaikoinaan.

Nakkilassa v. 2009 päivitetty 08.11.20.15